Kausi 2018
Neitsytmatkalla, yö Jsk veturitallilla. Rautatieläinen ei pääse rautateitä pakoon. :D
__________________________________________________
Ensi kertaa kotipihassa Ylivieskassa. Naapuruston mielipiteet vaihtelevia.
__________________________________________________
Korpilahden kokoontuminen
Paluumatkalla Äänekosken kohdilla oli levikkeellä jonkun sieluntoverin aika hurjaksi palanut matkis-Scania. Veti kyllä hiljaiseksi ja sai myös miettimään omaa paloturvallisuutta ihan toden teolla.
__________________________________________________
__________________________________________________
Teiden suolaaminen itsessään on kyllä ok, jos sillä suinkin saadaan estettyä Konginkankaan tapauksen toistuminen. Mutta näiden armaiden harrastevehkeiden kylvettäminen tuolla lällissä ei kyllä siltikään tunnu hyvältä. Pitäisi vain osata ja malttaa lopettaa ajokausi ajoissa!
__________________________________________________
Kausi 2019
Matkalla Kiskoon kevättalkoisiin. Kärjessä yhdisyksen sauna-auto. Ruma, mutta hyvä.
Uusi kotipiha ja kotipihan väki. Huomattavasti edellistä naapurustoa myötämielisempi suhtautuminen.
Risukeittämässä Juveninkoskella. Auto ei ole kuvassa, mutta liittyy vahvasti.
Aamu Pälkäneellä. Lempikin valitsi suosikkipaikkansa. "Jos haluat kodin parhaalle paikalle, siirrä kissa."
Edellisen hyvin palvelleen "matka"mersun purkureissulla Sievissä. Kori päätyi kattilatehtaalle, mutta moottori sai vielä töitä kaverin valtavasta Sprinter-alustaisesta Tabbert-matkamersusta.
Kävin samalla reissulla pyörähtämässä Leiffin tilalla. Taas jostain magnetoitui kissa.
Piipsjärvi Cruising. Äh, olikin pikkuautotapahtuma.
Sekä sotavaunun hakureissulla Kristiinankaupungin liepeillä.
Ja Enonkoskella.
Käytiin maalaiskomediassa. Kettu-Raineri ei ollut kotona.
Eikä Piiparinen
__________________________________________________
Matkalla Kiskoon kevättalkoisiin. Kärjessä yhdisyksen sauna-auto. Ruma, mutta hyvä.
__________________________________________________
__________________________________________________
__________________________________________________
__________________________________________________
__________________________________________________
Pysäkki Weteraanikonepäivillä. Tänä vuonna lupaan laittaa sarkahousut ja nappihenkselit, jos suinkin löydän! Linjavaunu tosin jäänee tällä kertaa kotipihaan.
__________________________________________________
__________________________________________________
Heinäkuussa jouduttiin rullien päälle. Toinen viisari näytti kattilaan ja toinen Kittilään, eikä siitä tasaantunut vaikka Nokian Autokatsastuksen inssi polki ja laahuutti jarruja ainakin kymmenen minuuttia. Jarruvoimaa kyllä oli, mutta tasapainoa ei löytynyt.
Asiallinen konttori, ihan joka paikassa ei insinööri viitsi alkaa näkemään samanlaista vaivaa jarrujen hakemiseen. Tuonne kyllä ajelee mielellään kauempaakin.
__________________________________________________
Kesän päätapahtuma oli Rautavaaran lentokeskuksella. Katsastusvastusten vuoksi tämä reissu käytiin siirtoluvan turvin. Ei se onneksi ainoa tarrakilpiauto siellä ollut.
__________________________________________________
Riittävän jarrutasapainon löydyttyä käytiin yöreissu Keihässalmella.
__________________________________________________
__________________________________________________
Ja Enonkoskella.
__________________________________________________
Sekä lopuksi syystalkoissa Kiskossa.
__________________________________________________
Pieniä remontteja ja kehitystöitä piti toki matkan varrella tehdä:
Äänimaailma autossa alkoi jo edelliskesän loppua kohden olla aika röyhkeä, ja viimeisen reissun ajelinkin jo Peltorit päässä. Koko asia muistuikin vasta seuraavana kesänä käynnistellessä autoa talviseisonnan jäljiltä, ja tietysti silloin oli piakkoin tarkoitus lähteä reissuun kohti Kiskoa. Tuolle varmaan pitäisi tehdä jotain.
Noin.
Kaverin aarrevarantojen ääreltä löytyi nuo kasari-linjavaunuun liki välttämättömät klassiset juustoraastinkapselit. Rakastuin näihin jo pikkujätkänä, Suomen Tivolin autovarikko oli ehkä paras asia koko tivolissa, ja hienoin asia niissä autoissa oli nää kapselit.
16-tuumaiset, mutta näyttävät sopivan noihin 17,5-tuumaisiinkin vanteisiin aivan hyvin.
Purkaamolta löytyi muutamalla kympillä Waecon taukoilmastointilaite, jonka myötä myös laturi vaihtui alkuperäisestä 55-ampeerisesta 80-ampeeriseen. Siitä taas ei ihan parilla kympillä selvinnyt, mutta välttämätön hankinta tulevaisuutta ajatellen kun sähkökilkettä tulee kyytiin jos jonkinmoista. Samalla vetelin myös asuntopuolen sähköt erilleen, ja siihen piiriin kaksi 230Ah akkua.
Tuo ilmastointilaitehan oli sökö, mutta kätevänä yleismittaajana ja kolvailijana löysin siitä särkyneen regulaattorin. Vaihdoin sen ja sehän rupesi pöhistelemään pakkasta mökkiin iloisesti. Asentelin sen sitten tuohon kattolunkan päälle muokkaamalla mukana tullutta FH-Volvon asennuskehystä.
Laite pelasi ihan mukavasti pari viikkoa, kunnes hajosi taas enkä ole sittemmin ehtinyt paneutumaan muuten kuin katsoin että se sama murkula sieltä oli taas palanut. Varmaan pitäis muutenkin hommailla se kilowatin malli, tuo on vähän hengetön. Mutta onhan se leuhkan näköinen tuolla katolla.
Oulun reissulla puuhastelin viime talvena vaihtokaupassa tulleen aurinkolipan paikalleen. Kai jostain kasipari-Volvosta alunperin, mutta ihan mukavasti se tuohonkin asettui.
Samalla kehittelin tuon pakoputken suhteen jotain vähän vakavammin otettavaa. Vaikka kyllähän siitä aika huvittavan näköinen viritys tuli siltikin, mulla nyt vaan sattui olemaan pelkästään suoraa putkea. :D
Alkupätkälle en turhaan tuhlannut ajatuksia enkä putkea, menee joka tapauksessa uusiksi ahtimen myötä.
Niin, katsastushan ei tosiaan ollut mikään läpihuutojuttu, kesästä menikin pari päivää jarruja askareellessa. Rummut puolelta toiselle ja hihnojen hionta, yhtään osaa ei tarvinut vaihtaa. Eipä kyllä ollutkaan mitä vaihtaa, nämä paineilmatehosteisten jarrujen osat ovat melkoisia keräilyharvinaisuuksia.
Äänimaailma autossa alkoi jo edelliskesän loppua kohden olla aika röyhkeä, ja viimeisen reissun ajelinkin jo Peltorit päässä. Koko asia muistuikin vasta seuraavana kesänä käynnistellessä autoa talviseisonnan jäljiltä, ja tietysti silloin oli piakkoin tarkoitus lähteä reissuun kohti Kiskoa. Tuolle varmaan pitäisi tehdä jotain.
Noin.
Kaverin aarrevarantojen ääreltä löytyi nuo kasari-linjavaunuun liki välttämättömät klassiset juustoraastinkapselit. Rakastuin näihin jo pikkujätkänä, Suomen Tivolin autovarikko oli ehkä paras asia koko tivolissa, ja hienoin asia niissä autoissa oli nää kapselit.
16-tuumaiset, mutta näyttävät sopivan noihin 17,5-tuumaisiinkin vanteisiin aivan hyvin.
Purkaamolta löytyi muutamalla kympillä Waecon taukoilmastointilaite, jonka myötä myös laturi vaihtui alkuperäisestä 55-ampeerisesta 80-ampeeriseen. Siitä taas ei ihan parilla kympillä selvinnyt, mutta välttämätön hankinta tulevaisuutta ajatellen kun sähkökilkettä tulee kyytiin jos jonkinmoista. Samalla vetelin myös asuntopuolen sähköt erilleen, ja siihen piiriin kaksi 230Ah akkua.
Tuo ilmastointilaitehan oli sökö, mutta kätevänä yleismittaajana ja kolvailijana löysin siitä särkyneen regulaattorin. Vaihdoin sen ja sehän rupesi pöhistelemään pakkasta mökkiin iloisesti. Asentelin sen sitten tuohon kattolunkan päälle muokkaamalla mukana tullutta FH-Volvon asennuskehystä.
Laite pelasi ihan mukavasti pari viikkoa, kunnes hajosi taas enkä ole sittemmin ehtinyt paneutumaan muuten kuin katsoin että se sama murkula sieltä oli taas palanut. Varmaan pitäis muutenkin hommailla se kilowatin malli, tuo on vähän hengetön. Mutta onhan se leuhkan näköinen tuolla katolla.
Oulun reissulla puuhastelin viime talvena vaihtokaupassa tulleen aurinkolipan paikalleen. Kai jostain kasipari-Volvosta alunperin, mutta ihan mukavasti se tuohonkin asettui.
Samalla kehittelin tuon pakoputken suhteen jotain vähän vakavammin otettavaa. Vaikka kyllähän siitä aika huvittavan näköinen viritys tuli siltikin, mulla nyt vaan sattui olemaan pelkästään suoraa putkea. :D
Alkupätkälle en turhaan tuhlannut ajatuksia enkä putkea, menee joka tapauksessa uusiksi ahtimen myötä.
Öljynsuodatin alkoi norua öljyä Rautavaaralle lähtiessä, joten jonkinlainen pikaremontti oli tehtävä. Täysin pullotiivis siitä ei tullut edelleenkään, täytyy kasailla uudestaan liiman kanssa paremmalla aikaa. Tässä taisi jokunen voimasana lennähtää.
Etuakselin stefa jotakuin 81-62-9
Rummun halkaisija 305mm
Hihnan leveys 135mm
(Jänne ja kengän säde unohtui mitata)
Samalla käytin osin mielenkiinnosta, osin mittailusyistä etujarrusylinterit auki.
Männän halkaisija 38mm
Myös LA-puhelin on tärkeä! Rompetorilta aikanaan löytynyt ja sen jälkeen aarteen lailla hillottu iskemätön Mocoma 59S löysi loppusijoituskohteensa.
Perävaunusähköt otin suoraan takarasialta, pitäisi ehkä seuraavaksi releyttää jännitteenalentimen kautta systeemi 12-volttiseksi, ettei aina tarvitsisi jumpata polttimoiden kanssa. Nythän tuolta pistokkeesta tulee 24v.
Myös naapurin kissa halusi auttaa!
(Kuvan makkarasaumat on avattu ja korjattu)
Reissukausi päättyi syyspesuun
Lupailin jo edellisessä kirjoituksessa kertoa alkaneista purkutöistä ja tulevaisuudensuunnitelmista, mutta jollain lailla tuntui luontevammalta kertoa nämä tähänastiset seikkailut ensin. Jospa seuraava kirjoitus sitten paneutuisi niihin! Ja myöskin siihen syksyllä käytyyn Enonkosken reissuun, se kun liittyy hyvinkin läheisesti tähän tulevaan uudelleenrakennukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti