Lattiat sain purettua ennen Nässyn jäiden lähtöä. Ajattelin alunpitäen, että tuon lattiaristikon poikkipalkkeja ei tarvitsisi uusia, mutta:
Akselin etu- ja takapuolella olevat palkit olivat muuttuneet vuosien saatossa kroisanteiksi. Joku hollannikas tohti vielä ehdottaa että kaivaa vain nuo muhjeet pois ja lilluttaa tuon sisuksen kunnolla kotelosuoja-aineella, mutta höpöhöpö nyt hei. SSAB:n kone syytää uutta palkkia naapuripitäjässä minkä kerkeää. Tottahan nämä nyt uusitaan.
Helmat ja alkuperäinen rojulaatikko piti silputa pois edestä ihan ensialkuun.
Toki myös uutta sivuluukkua täytyi mallailla sijoilleen jo tässä vaiheessa.
Rakentelin kakkosnelosesta pukit kantamaan koppaa palkkien vaihdon ajaksi. Jos romahtaa niin sitten tehdään tästäkin vaihtolava-auto.
Ajattelin vaihdella ensin tuon akselin takapuolella olevan poikkipalkin, on sitten osaltaan myös tukemassa koria kun leikkelen myöhemmin tuon edemmän palkin pois.
Touhu alkoi pyöränkoteloiden riisumisella. Yritin aluksi olla hyvä peltiseppä ja purkaa pistehitsit, mutta tuo koko sauma oli nidottu yhteen niin naurettavan tiiviillä jaolla että ensimmäisen kymmenen sentin ja hajonneen pistehitsiporan jälkeen heitti kiinnostamasta ja naukaisin kotelot rälläkällä veks. Laittaa nuo takaisin tai tekee kokonaan uudet, täytyy katsoa sitten kun homma on ajankohtainen.
Seuraavaksi itse palkki kartanolle. Hauska sisäistää tässä vaiheessa että se oli rakenteessa kiinni oikeastaan enää vain noilla pyöräkoteloiden tukipelleillä ja kahdella runkopultilla, seinärakennetta kantavat alaprofiilithan olivat mädäntyneet tyystin pois. Eli koko palkilla ei ole ollut varsinaisesti edes mitään virkaa enää. :D
Rällästelin tuosta vanhasta palkista nuo korikiinnikkeet irti, pyöräytin rautalankalaikalla siisteiksi ja tiristelin uuteen palkkiin kiinni. Huomaa myös kulmaraudalla tehty patenttikorjaus vanhassa korirungossa, ei muuten ole minun tekele.
Siinä samassa tuli keksittyä käyttöä haittakokoiselle lista-avaimellekin.
Pulttailin palkin kiinni ja jatkoin päädystä pystyruoteet suoraan karmipalkkiin, se nyt varmaan on lujin kohta tuossa korissa. Toki myöhemmässä vaiheessa rakenne tulee kiinni myös koripelteihin, sivuluukkujen karmien myötä.
Loput helmoista lähti tässä vaiheessa.
Samoin loput lattiaristikon uusittavista rakenteista.
Kyljestä löytyi joku kämänen ja takaapäin mädäntynyt kittiviritys.
Tehdään kunnollinen paikka tilalle myöhemmin.
Etummainen palkki paikallaan.
Ja siihen jatkoksi uusi seinäpalkki.
Seiniä palkittaessa rohkenin avaamaan vähän tuota pystypalkkia. Eipä liene yllätys että sieltä löytyi rautalankalaikalle ja hiekkapuhallusaparaatille töitä.
Täppäilin pintapellit pisteillä kiinni palkkiin. Sauma pitää toki vielä tiivistellä koriliimalla. Pellit nyt eivät ole ihan täysin sileät, mutta eipä sillä tämmöisessä vehkeessä niin väliä. Ei oo nimittäin ollut uutenakaan. Tässä vaiheessa uskalsi purkaa nuo sisällä olleet pukit pois, kyllä tuo taas omineen kasassa pysyy.
Sen jälkeen hajotin tuon joutavan rappukotelon pois uuden naftatankin tieltä. Seinän osalta rakenne osoittautui yllättävän huonokuntoiseksi ja aika vaikeaksi korjata. Kosteus on päässyt tuonne liimatun oven sauman sisään ja ruostuttanut sen aika totaalisesti. Ovi pitää käyttää jossain vaiheessa kokonaan irti ja samalla aion kyllä tehdä siitä myös ihan toimivan. Ilman tuota porrasta kylläkin, pääsääntöisesti kulku tulee kuitenkin olemaan jatkossakin ojan puolelta. Askelmaksi riittää vähempikin ja se on helppo tehdä helmaan. Mutta se on tulevaisuuden homma, johonkin täytyy vetää raja tämän tuhoamisen kanssa.
Avasin pellin aikanaan tulevan oviaukon alareunan kohdalta, jotta pääsee kunnolla putsaamaan tuon kotelon ja hitsaamaan kannatuspalkin helmaa varten.
Korin leikkuulinja alkaa olla yhtenäinen, tuohon on jo helppo rakennella siistit irtohelmat. Tai no, yhtenäinen kunhan vain saa tuon oven pellin taitettua takaisin paikalleen, työmaa keskeytyi kaasun loppumiseen. (Huomaa Sodastream-hiilidioksidipullo hitsauskoneessa :D)
Hajotin vimmoissani myös tuon alkuperäisen tavaratilan pohjan jämät. Vaikka käytännössä kaikki kantava palkkiteräs oli jo kadonnut tuon rosterikopan ympäriltä korroosion viemämä, oli se kuitenkin vielä seinässä kiinni aivan tautisen lujasti. Vaan eipä sekään lopulta mitään mahtanut kun työkalut suurenivat yli murtorajan.
Touhu etenee seuraavaksi takaseinän purkamiseen, ikkunoiden irrottamiseen ja todennäköisesti myös rungon hiekkapuhallutukseen. Oon keräillyt vähän rohkeutta tuon kattoverhoilun irti repaisuun, sen alla saattaa olla vaikka mitä karmeuksia. Täytyy nyt saattaa tämä lattiataso hyvään malliin ennen kuin menee koskemaan sinne, on sitten edes jotkut mahdollisuudet selvitä mahdollisen piilevän mätäkatastrofin aiheuttamasta motivaatiokuopasta. Toisaalta poltteleisi myös korottaa kattoa 10-20cm, ja siihenhän se auttamatta menee jos se tyypillisesti mätänevä kattosauma osoittautuu mädäksi tässäkin. Yllätys se ei kyllä enää olisi.
